Kyyneleiden valuessa poskea pitkin Niin monen monta kertaa itseni uneen itkin

Tää opettaa ja tää vahvistaa
nyt kävellään vaan eri tahdissa
mä meen meen meen
minne mä lystään 

 Kaikki on väärin mitä aina yritän
Kaikes asias sä näät mun aina tyrivän
Näin muut ajattelee heti kun mut näkee
Ihan sama mitä sanon ne sanoo mulle vedä käteen
Mun ei todellakaan tartte pitäkää se pää kii
mitä muka oon tehny niin vitun väärin
Et saan aina selkäänpuukotusta joka taholta
Niin syvät haavat sydämmes et kohta herään teholta
Iskuja naamaan ja potkuja päähän
Ihme ettei järki menny kokonaan jäähän
Mut on henkisesti piesty kokonaan verille
Tuntuu kun ois nukahtanu veitsen terille
Tää on niin paskaa mikään ei natsaa
Kauankohan jaksan elämää rakastaa
Mä en ikimaailmassa mitään pahaa tahdo
Silti en voi kiittää elämäst vaan tyhjyyteen katson......

sydän palasina

valuu kyyneleet poskella, taas maailmassa hävinneitä rangaistaan
yksi miljoonasta, yksinäisestä
milloin maailmaa yhden, kerran tätä kestän
mutta kun elämässä on tarkoitus, epäonnistuu

I was hurting myself Again and again

Päivät kietoutuvat yhteen, valuvat sormieni välistä. En saa niistä otetta.

 Haluisin kertoo ehkä jollekkin miltä musta tuntuu ja elämä valuu käsiltä
Mut se on vaikeeta en ole ihminen joka osaa puhuu kun en ole täydellinen
Mä en oo onnellinen tai en mä tiedä ku on iloo ja suruu mut jaksan vielä....

saa tunteet, katoamaan

''Kaiken järjen mukaan minun täytyisi olla onnellinen. Mutta en ole, niin surullista kuin se on. Tunnen suunnatonta inhoa itseäni ja tätä maailmaa kohtaa. Etenkin itseäni kohtaan.''

 Näen miten kauniit kirkkaat tähdet koristaa taivasta 

 Ottaa elämästä kaiken irti
Tähtikartalle elämänsä piirsi


 Nyt tyynyy puristan mä sylissäni ikävästä
Kunpa voisit olla vieressäni viel mut kyl tää tästä
En aio ikävässä kylpee vaan aion pitää mun pään
Aika kuluu hitaasti mut silti kohta taas sut nään

 kipu valuu pois ku sormien välistä multa
sun on itkettävä kyynelees mut tehtävä niist kultaa

                        
Mä en tiiä mitä mun enää pitäs tuntea 

Kaikki tuntuu niin väärältä..kaikki tekee kipeää.

Mä en enää innostu asoista samalla tavalla kuin ennen.

Enkä mä nauti asioista mistä mä ennen nautin.

 

Mun päässä on vaa pelkkää tyhjyyttä. 

Noh , kai tää tästä  

"Näen silmissäin vuotavan kyyneleen, putoavan mun tyhjään huoneeseen.

Ei, mikään ei palaa ennalleen. Kaikki muuttui niin. Uskoin sun valheisiin.

Tunsin pohjan altani katoavan. Sain kokea akiken väryyden sisällä

hauraan ihmisen. Mietin yksin ikävöiden miksi sinua silti vain ajattelen?